Jaakkolan ja sen lähiseutujen rakennuksiin ja maisemiin mahtuu monipuolinen kattaus Keravan historiaa perikeravalaisista maataloista kasvavan kaupungin kokeilevaan uudisrakentamiseen 1950-ja 1970-luvuilla.
Jaakkolan alue on osa Ali-Keravaa. Se oli toinen kahdesta Keravan kylästä, jotka molemmat kuuluivat Tuusulaan. Sen alue kattoi käytännössä koko nykyisen eteläisen Keravan Sompion ja Ahjon muodostaman linjan alapuolella. Lisäksi siihen kuului Korso ja muita alueita nykyisestä Vantaasta ja Sipoostakin.
Kierroksella liikutaan Alikeravantien itäpuolen niin sanotussa vanhassa Jaakkolassa. Asuntomessualueen ja Inkiläntien lisäksi käydään myös Talmantiellä Lahdentien toisella puolen, joka historiallisesti on ollut samaa kulmakuntaa Jaakkolan puolen talojen kanssa.
Vanhoista kuvista on sekä iloa että hyötyä niin paikallisille, museoille, historiantutkimukselle kuin vaikkapa kaupunkisuunnittelussa. Ottamalla uusia kuvia samoista kohteista luodaan tuleville sukupolville mahdollisuus tutkia paikkojen muutoksia ja samalla dokumentoidaan tämän ajan maisemia. Ajapaikiin Jaakkolaa ja Ali-Keravaa -kansioon tallentuvat kuvat ovat avoimella lisenssillä eli niitä voivat joskus hyödyntää vaikkapa museot, Wikipedia tai kuka tahansa kiinnostunut.
Ohjeet kierrokselle
Laita lenkkarit jalkaan, lataa puhelimesi ja suuntaa kohti Jaakkolan koulua tai Talmantietä! Voit kiertää koko reitin tai kuvata vain omat suosikkipaikkasi.
Tällä sivulla esitellään kohteet, joista uudelleenkuvattavia kuvia on. Klikkaamalla viereistä karttaa näet kohteet myös sijoitettuna kartalle. Jälleenkuvaaminen tapahtuu Ajapaik-appilla, joka opastaa sinut myös tarkkaan kuvauspaikkaan, vanhat kuvat löydät Jaakkolaa ja Ali-Keravaa-kansiostaan. Kuvaaminen Ajapaikilla -sivulta saat käytännön ohjeet sekä Ajapaikin käyttöön että jälleenkuvaamiseen.
Kaikki jälleenkuvauskierroksella käytetyt vanhat kuvat ovat Keravan museopalveluiden kokoelmista. Lisää kuvia niin Ali-Keravalta kuin muualta kaupungista löydät museon Finna-sivuilta.
Kuvauskohteet
Kantatilat
Ali-Keravan kymmenen kantatilaa mainitaan ensimmäisen kerran verokirjoissa vuonna 1543. Niistä suurin osa sijoittui kahteen ryhmäkylään molemmin puolin Keravanjokea. Kantatalot sijaitsivat lähellä seudun poikki kiemurrellutta maantietä. Se kulki kohti Helsinkiä nykyisiä tiennimiä käyttäen Hakalantietä Inkiläntielle ja siitä etelään.
Kantatalot ovat edelleen yksityisasuntoina ja siksi jälleenkuvattavaksi on valittu kuvia, joissa ei mennä talojen pihapiiriin.
Jaakkolantien seudun kantatalot
Kolme vanhoista tiloista, kaksi Mikkolaa ja Yli-Jaakkola, ovat lähekkäin ryhmäkylänä Jaakkolantien varrella.
Mikkola oli Ali-Keravan maakirjataloista suurin, ja se jakautui Etu-ja Taka-Mikkolaan jo 1700-luvulla. Tilat sijaitsevat vierekkäin ja ne ovat säilyneet saman suvun hallussa. Mikkolan laajojen maiden muistoa kantaa nimessään myös Vantaan Mikkolan kaupunginosa. Etu-Mikkolan 1800-luvulla rakennettu päärakennus on säilynyt ja kohoaa mäellään, Taka-Mikkolan vanha päärakennus on purettu.
Kaupunginosalle nimensä antaneen Yli-Jaakkolan tilan vuonna 1880 rakennettu päärakennus sijaitsee metsäisellä mäellä Jaakkolantien varrella.
Myös Jaakkolan tila jakautui kahtia. Ali-Jaakkolan tila sijaitsi toisen Jaakkolan lähistöllä samoin kuin Jäspilän kantatila, joka siirtyi 1800-luvulla etelämmäs radan varteen Keravan ja Savion välimaastoon.
Talmantien kantatalot
Toinen ryhmäkylä on Talmantien varrella nykyisen Lahdentien takana. Siinä ovat vierekkäin Nissilän ja Jurvalan tilat, ja niistä hieman erillään Ollila ja Hakala. Huolimatta vierestä kulkevasta liikenteestä on kulmalla säilynyt kaunis pieni kyläidylli. Talojen sijainnin on alun perin määrittänyt vierestä kulkeva vanha Helsingintie, jonka linjaa noudattelee nykyään Kylätie. Ennen teiden rakentamista ne olivat myös selkeämmin yhteydessä Keravanjoen maisemaan.
Talmantien varressa olevan Nissilän historia itsenäisenä tilana ulottuu 1730-luvulle, mutta jo sitä ennen se oli muiden tilojen nautinnassa. Nykyinen, punaiseksi maalattu päärakennus on, tosin muutoksia kokeneena, vuodelta 1859. Myös sen naapurin, Jurvalan, päärakennus on samoilta ajoilta. Jurvalan tila oli samoin muiden nautinnassa 1600-luvulla ja 1700-luvulla se oli Porvoon lukion palkkatilana.
Näiden pohjoispuolella mäellä vanhalla kyläntontilla, joka on nykyään Lahdentien vieressä, sijaitsee Hakalan talo. Sen nykyinen päärakennus on muokattu 1918 Terijoelta siirretyn talon hirsistä . Hakalan juuret ovat Täckermanin tilassa, joka oli 1600-luvulle asti ratsutila. Kolmesta talosta hieman itään Levonmäentietä taas on kauniisti mäen päällä 1800-luvulla rakennettu Ollilan talo.
Keravanjoki
Keravanjoen varsi on säilyttänyt maalaismaisemansa. Joki tulvii monesti keväisin alavalle maalle, joten sille ei ole rakennettu. Samalla on säilynyt palanen sitä, miltä Ali-Kerava on näyttänyt vuosisatoja ennen kaupungistumista. Keravanjoen laakson reunamäistä on myös löydetty useita esihistoriallisia asuinpaikkoja ja esinelöytöjä, seudulla on siis liikuttu vuosituhansia.
Keravanjoen ympäristön vanha avoin maalaismaisema muuttui Lahdentien 1950-luvulla ja myöhemmin moottoritien rakentamisen myötä ja vanha Ali-Keravan kylämaisema jäi kahden puolen tietä.
Uudet tiet myös vauhdittivat monen vanhan tilan viljelyn loppua, sillä peltoja jäi teiden alle ja niiden toiselle puolelle. Hitailla maatalouskoneilla ei ollut vilkkaan liikenteen sekaan asiaa ja siirtyminen peltojen välillä kävi mahdottomaksi. Teiden rakentamisen yhteydessä myös Talmantien linjausta muutettiin jonkin verran. Vanha tie lähti nykyisten kasvimaapalstojen kohdalta ja näin ollen myös silta oli nykyisestä hieman alajuoksuun.
Jaakkolan koulu ja Inkiläntien kerrostalot
Kerava kasvoi sotien jälkeisinä vuosikymmeninä vauhdilla muun pääkaupunkiseudun tapaan. Uusille asukkaille tarvittiin asuntoja, ja Keravan ensimmäiset kerrostalot nousivat Inkiläntien varteen Jurvalan virkatalon vanhoille maille.
Ensimmäiset kolme lamellitaloa valmistuivat pellon reunaan 1950-luvun alkupuolella. Pian ne saivat seurakseen lisää taloja Inkiläntien toiselle puolelle. Alue on säilynyt lähellä alkuperäistä asuaan.
Uusi asuinalue tarvitsi myös koulun. Ilpo Valjakan suunnittelema Keravan kansalaiskoulu valmistui vuonna 1964 ja se noudattelee 1960-luvun koulurakentamisen tyypillisiä piirteitä – yksikerroksisen koulun osat oli sijoitettu kampamaiseen muotoon pihojen ympärille.
1960-luvun kouluarkkitehtuurissa pyrittiin oppilaille sopivaan ja oppimista edistävään mittakaavaan ja suurien nauhaikkunoiden kautta saatiin yhteys ulkomaailmaan. Rakennusta on laajennettiin seuraavina vuosikymmeninä. Myöhemmin rakennuksessa toimi Jaakkolan koulu ja nykyään se on Keravanjoen koulun toimipiste.
Asuntomessualue
Jaakkolan tilalta hankituilla mailla pidettiin Suomen järjestyksessään kolmannet asuntomessut kesällä 1974. Neljän korttelipihan ympärille rakennettiin 162 pientaloasuntoa.
1970-luvun alku oli suuren rakennusbuumin aikaa, sillä rakennemuutoksen maalta kaupunkeihin tuomat uudet kaupunkilaiset ja lapsiperhevaiheeseen varttuneet suuret ikäluokat tarvitsivat uusia koteja.
Asuntopulaa oli helpotettu kerrostalolähiöillä, mutta moni haaveili yhä omasta talosta tai vähintään rivitalonpätkästä. Asuntomessut esittelivät moderneja ratkaisuja pientaloasumiseen. Asuntomessuilla vieraili noin 170000 ihmistä.
Kyläsepän mökki ja muuta vanhaa asutusta
Siellä täällä Jaakkolassa on säilynyt uudemman asutuksen seassa myös vanhempia taloja. Paljon vanhaa asutusta on myös kadonnut ja jäänyt uudemman rakennuskannan jalkoihin esimerkiksi Aimolanmäen rinteiltä.
Yksi kerrostalojen alta puretuista oli kapteeni Tryggin, 1800-luvun Keravan keskeisen puuhamiehen, mökki. Yritteliäällä Tryggillä oli kotitalonsa lähellä vain lyhyen aikaa toiminut kaakelitehdas ja rakettipaja, jonka räjähdyksessä tämä kuoli vuonna 1888. Tästä rakettitehtaasta muistuttaa yhä kyltti mäellä. Samoin metsiköstä on yhä löydettävissä 1920-luvulla puretun tuulimyllyn perustuksia.
On Jaakkolassa säilynytkin komeita vanhoja huviloita, jotka ovat yhä asuinkäytössä. Jokimiehenkadulla on laajalla puustoisella tontilla vuonna 1918 helsinkiläisen konttoripäällikkö Wirtzeniuksen rakennuttama hirsitalo, jossa myöhemmin asui myös kuvanveistäjä Eemil Halonen. Toinen upea puuhuvila on säilynyt Peltolantien päässä. Saarivuoren veljekset rakensivat koristeellisen talon Terijoelta tuoduista hirsistä 1920-luvulla.
Varjakonmäen rinteellä lähellä Jaakkolaa sijaitsi Keravan vanhimpana rakennuksena pidetty kyläsepän tupa. Se sijaitsi isojaossa kylän yhteismaaksi määritellyllä tontilla ja on saattanut näin olla kylän sepän asuntona. 1700-luvulta peräisin ollut hirsimökki oli asuinkäytössä 1900-luvun jälkipuoliskolle asti. Suojeltu, mutta huonokuntoinen rakennus tuhoutui tulipalossa vuonna 2020.
Ali-Keravan koulu
Ali-Keravan koulu Aimolanmäellä on vanhin Keravan toimivista kouluista. Se aloitti toimintansa vuonna 1890. Koulua pitivät ensin kyläläiset itse, ja vuonna 1903 se siirtyi kunnan, eli silloin Tuusulan, hallintaan.
Alkuperäisessä osassa oli vain yksi luokkahuone ja opettajan asunto. Se sai laajennuksen vuonna 1909 ja näin syntyi nykyinen, L-kirjaimen muotoinen päärakennus. Alakansakoulua varten rakennettiin uudisrakennus 1920-luvulla. Tontille rakennettiin myös asuinrakennus opettajille.
Koulumiljööseen kuuluu myös raitin toisella puolella oleva opettaja Heinosen jugend-henkinen huvila, joka valmistui vuoden 1910 tienoilla. Pitkäaikainen opettaja piti koulun pihalla vuosisadan alkupuolella myös itse suunnittelemaansa opetuspuutarhaa, jossa tarhattiin myös mehiläisiä.
Urheilukenttä
2010-luvulla rakennetun Ahjontien, Jaakkolantien ja Koirapolun rajaaman asuinkorttelin paikalla sijaitsi ennen urheilukenttä.
Urheiluseurat ja urheilu oli pitkään poliittisesti jakautunutta. Työväenurheilijat olivat laittaneet oman kenttänsä radan toiselle puolelle nykyiselle Keskusurheilukentälle, ja vuonna 1927 Suojeluskunta rakensi talkoovoimin omansa Ali-Keravalle lähelle Hakalantiellä sijainnutta toimitaloaan, ja näin porvarilliset urheiluseurat pääsivät harrastamaan.
Kunta hankki urheilukentät omistukseensa 1940-luvulla ja varsinainen urheiluseuratoiminta muutti Keskusurheilukentälle. Myöhemmin 1960-luvulla Sipoontien, nykyisen Ahjontien, rakentaminen nakersi kentän pinta-alaa. Se toimi kuitenkin pesäpalloilijoiden ja luistelijoiden käytössä vielä joitakin vuosikymmeniä. Senkin jälkeen kortteli säilyi avoimena kenttänä ennen rakentamistaan 2010-luvulla.
Lue lisää
Honka-Hallila, Helena: Kerava muuttuu – Tutkimus Keravan vanhasta rakennuskannasta. Keravan kaupunki 2000.
Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma, Keravan kaupunki 2003.
Rosenberg, Antti: Keravan historia 1920 – 1985, 2000.
Simola, Heikki: Keravan kotiseutupolku – opas omatoimiselle aikamatkalle, 2019.
Museovirasto: Rakennettu hyvinvointi: 1960-luku, koulurakentamisen murroskausi, 2021.
Messualueen asukasyhdistys: Messualueen historiaa
Saarentaus, Tarmo: Isojaosta Koffiin. Ali-Keravan kiinteistöjen muodostuminen kahden vuosisadan kuluessa. Keravan kaupunki 1999.
Kuvaa uusiksi! 