Keravan asemanseudun jälleenkuvausreitillä kierretään kuvaamassa uudelleen rautatieaseman lähistölle rautateiden vaikutuksesta syntynyttä asutusta ja liiketaloja, joista monet ovat pitkään olleet keskeisiä maamerkkejä ja näytelleet tärkeää osaa eri vuosikymmenien keravalaisten arjessa.
Reitin loppuosa johdattaa kuvaamaan Hallintokorttelien 1950-luvun miljöötä, joka on syntynyt palvelemaan silloin kovaa vauhtia kasvavaa ja modernisoituvaa kauppalaa.
Kerava ja sen keskusta ovat aina muuttuneet vastaamaan aikansa tarpeita. Asemanseudun uudisrakentamisesta ja kehityksestä on julistettu kansainvälinen arkkitehtuurikilpailu. Vanhat rakennukset, jotka ovat asemakaavassa suojeltuja, tulevat siis saamaan uusia naapureita ja maisema niiden ympärillä muuttuu. Siksi nyt on hyvä aika ikuistaa nykytilanne, lähde siis kuvaamaan!
Ohjeet kierrokselle
Laita lenkkarit jalkaan, lataa puhelimesi ja suuntaa kohti Svenskin huvilaa. Löydät uudelleenkuvattavia asemanseudun valokuvia Ajapaikin Keravan asemanseutu -kansiosta. Tältä sivulta löydät esittelyt kuvattavista kohteista. Täältä löydät ohjeita Ajapaikin käyttöön ja jälleenkuvaamiseen.
Jos haluat lisätietoa kuvista, seuraa kuvatekstien linkkejä Sinkan Finna-sivuille.
Kuvauskohteet
Svenskin huvila ja Paloheimon talo
Puuseppä Karl Svensk, yksi Keravan puuseppätehtaan perustajista, rakensi komean Karlebo-nimisen huvilan aseman lähelle vuonna 1914. Nykyään rakennus tunnetaan alkuperäisen omistajansa mukaan Svenskin huvilana (1). Päärakennuksen lisäksi siitä on säilynyt ulkorakennus. Nykyään huvilassa toimii Galleria Alli.
Keravan aseman seudun huviloista ainoat säilyneet ovat Svenskin huvila, sen naapurissa Aurinkomäen puolella oleva Tomtebo sekä asemasta pohjoiseen oleva Daugin huvila.
Keravan Sähkö oy rakennutti vuonna 1928 Asema-aukion laidalle uusklassisen liikerakennuksen. Historiansa aikana se on tunnettu niin Sähköyhtiön talona, Apteekkitalona kuin nykyään Pohjanheimon talona (2).Alkuaikoina rakennuksessa toimi esimerkiksi elokuvateatteri ja myöhemmin siinä on ollut ravintoloita, liiketiloja, asuntoja ja apteekki.
Rautatieasema ja postitoimisto
Uusrenessanssityylinen rautatieasema (3) on Suomen vanhimpia asemarakennuksia. Se ei kuitenkaan ole Keravan ensimmäinen asemarakennus, sen edeltäjänä palveli Puuvalon asema nykyisen Prisman tienoilla. Alun perin Hyvinkäällä ratatyöläisten asuinrakennuksena palvellut puutalo jäi kuitenkin pian pieneksi kasvavalle matkustajamäärälle. Omaleimainen, tornillinen asemarakennus valmistui arkkitehti Knut Nylanderin suunnittelemana vuonna 1878, ja sitä jatkettiin 1904. Uusimman silauksensa se sai vuosituhannen vaihteessa, kun sitä kohotettiin lähes metrillä.
Rautatien myötä kasvavalle paikkakunnalle tuli postitoimisto, jonka hoitaminen kuului ensin rautateille. Siksi konttorille rakennettiin Postitalo (4) heti aseman viereen vuonna 1913. Nykyisen asunsa se sai vuonna 1948, jolloin sitä korotettiin lisäkerroksella. Postitoimisto toimi talossa vuoteen 1976 asti.
Rautatieaseman ympäristössä on myös sijainnut lisärakennuksia ja infrastruktuuria aikansa matkustamisen tarpeisiin höyryveturien vesitornista kioskeihin ja tavaramakasiineihin. Esimerkiksi 1930-luvulla nykyisen pyöräparkin paikalla sijaitsi taksiasema. Myöhemmin taksiasema näkyy kuvissa Pohjanheimon liikerakennuksen edessä.
Pankkien talot
Aurinkomäen, eli Helleborginmäen, itärinteessä Asematien varressa on säilynyt kaksi pankkina toiminutta rakennusta.
Oikealla oleva uusklassinen rapattu talo rakennettiin Liittopankin konttoriksi (5) vuonna 1928. Rakennuksen katutason liiketiloissa toimi 1930-luvulla myös parturi ja Keravan kahvikauppa. Liittopankin fuusioiduttua pankki vaihtui jo pian avaamisen jälkeen Helsingin liittopankiksi, joka toimi talossa 1960-luvun loppuun. Nykyään rakennusta käyttää Keravan musiikkiopisto.
Vasemmanpuoleinen taloista, niin sanottu Lindströmin talo (6), oli Keravan keskustan ensimmäinen kivirakennus. Se valmistui apteekkari Nestor Gabriel Lindströmin apteekin käyttöön vuonna 1923. Kun apteekki luopui siitä 1930-luvulla, siihen avattiin Pohjoismaiden Yhdyspankin, sittemmin Suomen yhdyspankin, konttori. Apteekin jälkeen talossa on toiminut myös Keravan ensimmäinen Alko sekä rautakauppa Every Oy.
Rautatieläisten asunnot
Rautatieläisille tarvittiin asuntoja läheltä asemaa. Tästä asutuksesta jäljellä on Asemantien varressa sillan eteläpuolella Santarmien talo ja Ratamestarin talo (7). Sillan itäpäässä mäellä seisoo Rautatieläisten asuinkasarmi.
Ratamestarin talossa oli asunnot neljälle rautatieläisperheelle. Se valmistui vuonna 1922 Asematielle. Rakennus sijoittui Keravan keskeisimmän kadun, Valtatien varteen. Valtatie alkoi radan toiselta puolelta ja kulki nykyistä Kauppakaarta pitkin.
Ratamestarin talo on ainoa radan länsipuolella jäljellä oleva Valtatien rakennuksista. Aikanaan sen naapurissa mäkeä alaspäin mennessä nykyisen Prisman tienoilla oli Keravan työväentalo. Samoilla kohdilla Asematien toisella puolella oli Asemapäällikön virkatalo.
Lähes 50 metriä pitkä asuinkasarmi valmistui vuonna 1898 kahdeksan rautatieläisperheen asunnoksi. Se on ajan rautatiehen liittyvän rakentamisen tapaan ulkoa koristeltu puuleikkauksin. Puinen silta, joka ylitti ratakuilun, saatiin vuonna 1924 ja betonisilta valmistui 1950-luvulla.
Sillan kainaloon jää sen länsipäässä toisella puolella Postikonttori ja eteläpuolella vuonna 1897 valmistunut Santarmien talo. Santarmien, eli Suomen suuriruhtinaskunnassa toimineiden venäläisten poliisien, tehtäviin kuului yleisen järjestyksenvalvonnan lisäksi myös matkustajaliikenteen tarkkailu.
Hallintokortteli
Laajeneva Kerava tarvitsi 1950-luvulla toimitiloja kauppalan hallinnolle sekä sen työntekijöille. Hallintopuiston alueelle Aleksis Kiven tien varteen kohosi Kauppalantalo (8), Virkailijoiden taloksi (9) kutsuttu rivitalo, Opettajien talo (10) sekä Eeronkulman aravatalo (11) Eeronkadulla. Näitä yhdistää Hallintopuiston viheralue.
Tyylillisesti kokonaisuuteen kuuluu myös Suomen työväen säästöpankin liiketalo (12) Aleksis Kiven tien ja Kauppakaaren kulmassa.
Lue lisää
- Honka-Hallila, Helena: Kerava muuttuu – Tutkimus Keravan vanhasta rakennuskannasta. Keravan kaupunki, 1987.
- Keravan rakennuskulttuurin inventointi ja hoitosuunnitelma. Keravan kaupunki, 2003.
- Simola, Heikki: Keravan kotiseutupolku – opas omatoimiselle aikamatkalle, 2019.
- Valtatien varressa -mobiiliopas. Keravan museo ja maankäyttöpalvelut, 2017.
Teksti: Inka Tuominen, 2021.
Kaikki kuvat: Keravan museopalvelut.
Kuvaa uusiksi! 
Yksi ajatus artikkelista “Keravan aseman seutu”